perjantai 14. tammikuuta 2011

Loppuloma ja ahdistava kotimatka

Käytiin vielä hiihtämässä edellisen merkinnän jälkeen, pitihän koko vuorokauden vuokrasta ottaa kaikki irti. Hiihtotaidot eivät kyllä siitä parantuneet... Kivaa kuitenkin oli.

Hiihtämisepisodin jälkeen alkoi loman ahdistava, tylsä osio. Kaikki oli kunnossa siihen asti, kunnes olin lukenut kaikki (3kpl) mukaan ottamani kirjat loppuun. Sitten alkoi tylsyyshelvetti. Onneksi oli miniläppäri mukana, netissä surffaaminen vei paljon "tyhjää" aikaa. Käytiin S-marketissa ettimässä mulle luettavaa. No pokkarivalikoima oli surkea, enkä kajonnut siihen. Mukaan tarttui Kuluttaja-lehti sekä Iltasanomat. Loppuillan pärjäsi niillä.

Seuraavana päivänä sama tylsyys koitti uudelleen. Käytiin kaupassa, syötiin pitsaa ja alennuin ostamaan S-marketista Twilight-pokkarin. Oli pakko saada jotain luettavaa. Pakko. Eikä se nyt ole maailmanloppu. Kyllähän ne Potteritkin tuli joskus luettua. Viihdyin yllättävän hyvin sen pokkarin parissa, oli jotenkin turvallisempi olo, kun oli jotain luettavaa.

Käytiin eilen vielä keilaamassa, oli kyllä kivaa, aloitin surkeasti, mutta paranin siitä pikku hiljaa, ja keilausajan lopussa keskittyminen kyllä häiriintyi ja tuli pelkkiä rännipalloja...

No sitten "päästiin" lähtemään kotiin, vedettiin kamppeet pulkalla bussipysäkille, ja kotimatka alkoi. Bussimatka meni vielä hyvin, mutta kun Kajaanin rautatieasemalla odotettiin junaa, aloin aavistaa pahaa, kun näin junamme. Ihan kuin suoraan menneisyydestä.. tai Venäjältä.. Ihan karsea romu! Matkan yksityiskohtiin en mene, hermot kuitenkin kiristyivät ennen vaihtoa. Meillähän oli siis vaihto Kouvolassa. IHANAAN Intercity-junaan. En enää ikinä matkusta millään "pikajunalla". Pikajunaksi matka oli 5 tuntia liian pitkä. Päiväni huononi kaiken sähellyksen takia, ja kotijunassa (M-junassa) oli viimeinen pisara, kun typerät teinit ampuivat Mäkkärin pilleillä joitain räkäisiä paperipalloja... Lisää näitä teinejä tuli myöhemmin mukaan.. Tavallaan oli helpotus päästä itse kotimatkalta kotiin, mutta olin liian raivoissani kotimatkan huipennuksesta, jotta pystyin nauttimaan pätkääkään siitä, että olin kotona.

No huomenna on uusi päivä. Toivon todellakin, että se on tätä parempi!

Joni

maanantai 10. tammikuuta 2011

Hiihtäminen on hullujen hommaa...

Edellisessä merkinnässä mainitsin aikomuksista lähteä hiihtämään tässä jokin päivä. No hiihtoreissu lykkääntyi usealla päivällä, ja päivät kuluivat lähinnä perusulkoiluun, kirjojen lukemiseen ja leffojen katseluun.

No mutta TÄNÄÄN päästiin hiihtämään! Jämälounaan jälkeen otin pienet torkut, ja sen jälkeen lähdettiin vuokraamaan suksia. Päädyttiin vuorokausivuokraan, eli suksia saa pitää 24h hintaan 19 €, mikä on siis suhteessa edullisempaa kuin 3h hintaan 13 €. Juuri kun saatiin maksettua suksivuokra, tajusin, että olisin voinut maksaa sen VIRIKEseteleillä, joita mulla on mukava määrä... No tyhmyydestä sakotetaan :D

Hiihtämään lopulta päästiin, päätettiin, että hiihdetään eka kämpille (n. 500 metriä) ja jätetään ulkokengät sinne. No siitä voi päätellä, että kunto on aika surkea, jos hengästyy 500 metrin hiihto"reissusta"... Ja voitte päätellä, onko mulla siis tajuttoman huono kunto :D Lähdettiin kuitenkin hiihtoreissulle (5km sijaan päätettiinkin tietyistä syistä valita n. 2km lenkki). Eikä ollut ihan mutkaton reissu sekään, hirveästi jäi lunta kiinni suksen pohjaan, vaikka kaikki piti olla vaan hiihtämistä vaille valmis, kun vuokrattiin sukset..

No kävely/hiihto/liukumisretki meni kuitenki aika hyvin, jaksettiin nauraa sille, että oltiin ihan surkeita, ni jäi ihan hyvät muistot, ja heti reissun jälkeen suihkuun.

On toi hiihtäminen kyllä ihan hullujen hommaa silti ;)

Palaillaan

Joni

perjantai 7. tammikuuta 2011

Uusi alku ja reissu Katinkultaan

Jeps, bloggaaminen taas alkaa.

Useiden epäonnistuneiden bloginluontiyritysten jälkeen päätin kokeilla - vielä kerran. Eli, minä lyhyesti:

Nimi: Joni
Ikä: 20 vuotta
Opiskelut: Myyntityön koulutusohjelma, HAAGA-HELIA amk. Opinnot katkolla kevään 2011.
AmmatiT: Promootiomyyjä, jäätelönmyyjä.
Haave: Reissaaminen ympäriämpäri, mahdollisesti tilapäinen asunto ulkomailta.
Lisätietoa: myöhemmin

Tällä kertaa valitsin blogin nimeksi yksinkertaisesti Jonin blogi. Tämän kyseisen nerokkaan blogin nimen alle voi tunkea tavaraa mistä tahansa aihepiiristä, joten ehkä tämä on pysyvää.

Mutta itse blogikirjoituksen aiheeseen: reissuun Katinkultaan, Vuokattiin.
Tehdään siis reissu mun äidin ja siskon kanssa kolmistaan, junalla ja julkisilla.

Alku oli aika karvas, herätys soi klo 6 aamulla, mikä tuntui aluksi turhauttavalta, olinhan tapani mukaan menny nukkumaan klo 1-2 aikaan. Pakkaus oli hoidettu silloin yöllä.

Reissuun lähteminen ei sinänsä ollut itselläni vaikeaa, lähijuna Helsinkiin lähti klo 7.32. Eräs kylläkin juoksi kasseineen junalle.. Nimeä en mainitse, mutta voitte arvata. Pasila. Odotettiin lähtevää kaukojunaa Kajaaniin. Juna tuli muutaman minuutin myöhässä, mutta matkaan lähdettiin sujuvasti.

Puuduttava kuuden ja puolen tunnin junareissu alkoi kyllästyttää ensimmäisten neljän tunnin aikana. Ravintolavaunusta haetut kahvit piristivät hetkellisesti. Saavuimme Kajaaniin siinä klo 15 pintaan, ja piti jäädä odottamaan bussia, jolla päästäisiin vihdoinkin Katinkultaan. Matkan piti kestää puolisen tuntia. No, eipä kestänyt vaan siinä tunnin kieppeillä. Kuski taisi unohtaa jättää meidät pois ja paluumatkalla Sotkamosta saatiin kuunnella vanhan juorumummon kälätystä siitä, miten asiat ovat nykyään niin huonosti ja aina huijataan ja puukotetaan ja pyssyillä uhataan ja Kekkonen sitä ja Lenin tätä. Hyvä kun se sai henkeä vedettyä, ja kun kyseinen henkilö poistui bussista pysäkiltään, monet ihmiset bussissa ratkesivat nauruun.

No päästiin sitten lopulta Katinkultaan, käytiin syömässä ja noi kävi kaupassa. Venäläisiä on joka lähtöön, valtaosa siis. Ajattelin tässä joku päivä mennä hiihtämään. Suksia en omista, mutta suksivuokra on kuulema 13€/3h ja monot kuuluu hintaan. Ei mun mielestä mikään paha hinta, ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Joku päivä menen hiihtämään, varmasti menen ;)

Joni